perjantai 26. elokuuta 2011

Ei mitään erityistä...

Otsikossa se jo tulikin,
eli meille ei kuulu mitään erityistä.
Mikä voi toki olla lapsiperheessä ihan positiivinen juttu, eipähän ole ainakaan isompia katastrofeja sattunut =)

Puistoilua, kerhoilua ja sellaista tavallista...
Niistä koostuu meidän arkipäivät. 

Taimi

Taimi

 Eikä ne meidän viikonloput kovin paljon poikkea kaavasta,
paitsi, että mieskin on kotona. Eikä isommilla ole koulua.
(eli lounasta pitää tehdä isompi annos...)

Helka on aloittanut isompien lasten kerhossa, 
kahden aikuisen luotsaamassa ryhmässä on 14 lasta, iältään 3-5-vuotiaita. Tuo ryhmäkoko tuntuu olevan Helkalle vähän liian suuri, ei oikein tiedä kuinka olla ja ikävöi kovasti kotiin. Ja ymmärrän toki ,ettei tuollaisessa ryhmässä ole työntekijöillä aikaa lohdutella yhtä itkevää lasta koko aamupäivää!



Helka


Olen miettinyt, että katsotaan nyt vähän aikaa, lähteekö kerhoilu sujumaan ja jos vielä Joulun aikaan näyttää toivottomalta, niin viimeistään sitten koitetaan keksiä jotain muuta!
Ehkä Helka voi sosiaalistua muutenkin kuin käymällä itsekseen kerhossa?!

Ajattelin ensi viikolla testata, kuinka Helka viihtyy kuntosalin lapsiparkissa...
Otin nimittäin vihdoinkin itseäni niskasta kiinni ja päätin aloittaa muutaman mammakaverin kanssa kunnon kohotuksen läheisellä salilla! Yhdessä on positiivinen "pakko" lähteä jumpalle, vaikka vähän tympisikin!
Ja kuten jokainen liikuntaa ikuna harrastanut tietää, on olo hikoilun jälkeen mahtava =)

Vuosia on vierähtänyt aktiiviliikunta-ajoistani, mutta ihan yhtä mukavaa se on edelleenkin sekoilla askelissa yhdessä muiden kanssa! Joukkuelajeja olen aina inhonnut (tai siis en pidä säännöistä...), mutta ryhmässä liikkuminen muuten on mukavaa!

Nyt kun alkoi kirjoittamaan kuulumisia, niin kyllähän meille kuuluu vaikka mitä, vaikka tämä tuntuukin välillä siltä, ettei mitään tapahdu ja aina on sitä samaa ja tylsää!
Ja ehkä tämä jonkun mielestä onkin, mutta tällä hetkellä tämä (onneksi) riittää minulle =)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti