Sittenkin ilmapalloja =)

Helka sai sitten kuitenkin noita mainospalloja ruuhkaisista avajaisista...

Isänsä kanssa kävivät taaperotanhun jälkeen ostospytingin katsastamassa ja muutama pallo oli tarttunut mukaan.

No nyt niistä riidellään tuolla keittiössä, mikä pallo on kenenkin...

Pari ulkokuvaa vielä tältä päivältä:

Tänään ostettu takki pääsi heti testiin hiekkalaatikolle!

Ja kuten huomaa, voi olla, ettei kesän lopulla laatikossa ole paljonkaan hiekkaa, kun Taimi syö sen kaiken...

Avajaisruuhkaa

Mä olen aina pitänyt vähän, hmm... no outoina..., ihmisiä, jotka menevät pällistelemään jonkun megamarketin avajaisiin... tajuan vielä näyttelyt tai jopa esim lastenvaateliikkeiden avajaiset, mutta, että joku asioikseen lähtee ihmettelemään ruokakauppaa? Se on jaksanut hämmästyttää minua pitkään.

Nyt olen tajunnut liittyneeni tuohon omituiseen ihmisjoukkoon, joka lapsikatras perässään ryntäilee alennusprosentteja vertaillen haalimassa ilmaiskrääsää ilmapalloista shampoisiin ja tönii mukuloitaan kohti pelottavia karvahahmoja, jotka on kauppaliike avajaisiin palkannut houkuttelemaan lapsiperheitä...

Tosin mä menin tänään uuden Citymarketin avajaisiin ihan yksin ja vain katsastaakseni tämän kaupungin ensimmäisen JesperJuniorin. (siellä Citymarketissa en edes käynyt, enkä ottanut yhtään ilmapalloa...)

JesperJuniorista olen usein löytänyt edullisia perusvaatteita ja niin löysin tuoltakin. 

Mukaan lähti puolella hinnalla Reiman takki Taimille. Ei nyt ihan unelmieni kevättakki, mutta ajaa asiansa =)

Tuolla on myynnissä myös NoaNoa Miniature vaatteita, niitä ei meillä olekaan aiemmin ollut. Itselläni olen NoaNoan vaatteista tykännyt kovasti. Ovat kohtuuhinnan rajoissa ja niissä on usein joku "jippo", josta tykkään.

Pitsipaita ja ohuiden farkkujen oloiset kesähousut

Sama paita ja ihan ohkaiset haaremihousut. (saa nähdä, pysyykö nuo Helkalla jalassa...)

Nämä olivat jotain vanhempaa mallistoa, joten myös alessa.

Lisäksi tytöt saivat mm Jonathanin edullisia kypärämyssyjä ja Helkalle ostin muumihuivin, jollaista hän ihasteli eräänä päivänä puistossa yhdellä tytöllä. Huiveilla on aina käyttöä, talvella kaulan suojana, kesällä hatun sijasta.

Keväinen keli jatkuu. Vielä yksi kuva tältä viikolta. 

Jaksan aina hämmästyä sitä päivää, kun keväällä ensimmäisen kerran tarkenee lyhythihaisella paidalla ulkona =)

Aurinko Armas!

Ihana auringonpaiste!

Mahtava keli ollut koko Pyhien ajan ja näyttää yhä jatkuvan.

Ensimmäiset leskenlehdetkin pongattiin viikonlopun kävelyretkillä,

samoin pihassamme kukkivat krookukset ja narsissit. Ja ne muutamat kesämökiltä 

tuodut sinivuokot!

Kuten kuvistakin ehkä huomaa, ei pihaamme ole kovin tarkkaan haravoitu...

Kiersimme mummolat pyhien aikaan, joten pihahommat odottavat vielä tekijäänsä.

Ja kun en ole mikään kasvimaan kuopsuttaja, niin keksin helposti kaikkea hauskempaa

tekemistä ulkona ja harava jää helposti nojaamaan vajan seinään....

Kotimme vieressä kulkee lenkkipolku, jossa on melkoisen laaja kirjo kasveja ja eläimiä.

Viikonloppuna bongattiin kasvien lisäksi sorsia, palokärki, piisami ja monta perhoslajia,

joista suurinta osaa ei meistä mieheni kanssa kumpikaan valitettavasti tunnistanut...

ehkä pitäisi kaivaa joku luontokirja esille ja opetella edes ne yleisimmät...

pomppimista ja pikaruokaa

Kävimme eilen testaamassa ensimmäistä kertaa paikallisen HopLopin. 

Mukavaa oli, niin tytöillä kuin vanhemmillakin =) 

Taimikin sai yllättävän paljon irti aktiviteeteista, tykkäsi sukellella pallomeressä ja laskea mäkeä. Ja oli siellä ihan pienillekin esimerkiksi hauskoja pehmopalikoita.

Helkan kohdalla vähän ennakkoon pelkäsin, ettei suostu muuhun kuin sylissä tärisemään, mutta niinhän tuo mennä viuhtoi isoissa liukumäissä ja pomppulinnoissa! Jännä juttu. 

Joskus mietinkin, kuinka paljon Helkan arkuus ja hitaasti lämpiävyys johtuukaan siitä, että olen (samoin kuin kaikki muutkin läheiset ihmiset varmasti ovat ) tottunut näkemään hänet arkana ja hitaasti lämpiävänä tyyppinä. Koitan aina muistuttaa itselleni, että syrjään vetäytyvää lasta pitäisi koittaa rohkaista ja antaa hänelle aikaa tehdä asioita omassa tahdissaan, eikä odottaa hänen olevan tempperamentiltaan samanlainen kuin itse on! Ja kuitenkin muistaa, että joissakin asioissa arka ja hiljainenkin lapsi (tai aikuinenkin!) voi yllättää napakoilla mielipiteillään ja toiminnallaan!

herkkua harvoin nautittuna =)

Joka tapauksessa, kaikesta muusta hauskuudesta huolimatta, taisi kummankin tytön mielestä kivointa reissussa olla hampurilaisten syönti! Vähän nolottaa, näin vihreiden arvojen edustajana, edes kertoa, että on käynyt pikaruokapaikassa syömässä, mutta puolustaudun sillä, että tuo oli tytöille eka kerta ja seuraava tullee joskus pitkän ajan päästä... itse olen eläissäni syönyt ehkä kymmenen hampurilaisateriaa, eli en edes ihan joka toinen vuosi =) Palautetta ko ravintolalle lähti juomavalikoimasta, toivoisin dieettilimsoille ja lisäainepitoisille pillimehuille vaihtoehdoiks tuoremehuja. 

Toisaalta tuolla oli käytäntö, että juomat nautittiin joko (kesäisen suomalaiseen tapaan) pullon suusta tai pestävistä kupeista. Eli mukin verran tulee vähemmän roskaa!

Valokuvia lasten pomppimis/hampurilaisriemusta ei tähän hätään ole, kamera oli kotona kaapissa, eikä kännykän ja tietokoneen yhdistävää piuhaa löydy mistään, enkä minä tomppeli osaa käyttää infrapunaominaisuutta...

Me&I

Tilasin ensimmäistä kertaa eläissäni Meandin ylläripaketin, siis niitä "salaisia"...
Tyytyväinen olen saamiini vaatteisiin, koossa 86/98 tuli kaksi kolttua viime kausilta.

Dragonfly-velortunika

ja dino-mekko. 

Kumpaakin olen joskus harkinnut hankkivani, mutta velourmekkoa pidin liian kalliina alkuperäishintaan ja dinomekkoa en vaan jostain muusta syystä ole aiemmin ostanut. (olen pitänyt näitä Meandin mekkoja vähän liian yöpukumaisina...) Mutta siis nätti tuo mun mielestä on ja mikä tärkeintä, Helka tykkää!

Viikonloppuna ehdittiin äänestämisen ja esikoisen harrastukseen liittyvän ompelutalkoiden lisäksi vähän ulkoillakin. Teemana oli kesärenkaiden vaihto ja autonpesu. Tytöt olivat kumpikin hyvin innokkaita apureita...

Onneksi tuli laitettua Rubberit molemmille... ilman kurapukuja olisi ollut paljon sottaisampaa!

Tänään on taas meitä hemmoteltu ihanalla kelillä, taidetaan lähteä vielä ulos, kunhan typyt heräävät päiväunilta.

Huomiselle luvattiin jo sitten vetisempää säätä ja meillä olikin alunperin tarkoitus lähteä katsastamaan paikallinen Hoplop, mutta onnistuin saamaan itselleni peruutusajan hierojalle, joten siirrämme hoploppausta suosiolla seuraavaan sadepäivään.

Kevättä rinnassa

Ihanaa, kun lumet on alkaneet sulamaan! Oikeastaan vasta eilen töistä tullessa tajusin, miten äkkiä hanget ovatkin hävinneet. Ja tosiaan, kun katsoo tuota omaakin pihaa, niin johonkin ne lumet ovat siitäkin kaikonneet, vaikka muutama viikko sitten vielä tuntui aika epätoivoiselta... Mutta nyt talon aurinkoisimmalla seinustalla puskee jo tulppaanit esille!

Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, aurinko pentele paistoi, kamera on huono, samoin kuvaaja... ! Mutta tunnelma kai on tärkein =)

Helka sai viikonloppuna ekan oman pyörän! Tai oli hänellä jo viime kesänä sellainen kolmipyöräinen, mutta ei sillä oikeasti voi polkea, polkimet ovat aika kaukana ja se on niiiiin raskas, ettei Helka sitä jaksa pyörittää.

Pyörää on jo pariin otteeseen käyty testaamassa, jalat yltävät polkimille nippanappa, kovin hyvin ei Helka yllä tälläkään polkemaan, tuo työntöaisa vie ne kriittiset pari senttiä satulaa liian ylös. Mutta varmasti jo loppukesästä on koivet venyneet sen verran, että onnistuu paremmin =)

(Rakas pehmokoira piti muuten saada tuohon pyörän koriin kyytiin...)

Viime kesänä ostettu kypärä mahtui vielä Helkalle isoimmilla säädöillä, mutta pitänee käydä ostamassa uusi, tuo vanhahan jää sitten Taimille. Hän ei ehkä vielä tänä kesänä itse fillaroi, mutta jos äidin kyytiin pääsisi. Kunhan vaan saan ensin oman, ehkä vähän ruosteisen, pyöräni kaivettua talviteloilta... Talven aikana olen harvat pyöräilyni ajanut miehen pyörällä. (joka on muuten paljon parempi ja kevyempi polkea kuin omani) Uuden pyörän osto saattaa olla suunnitelmissa siis minullakin. 

Kirppisviikonloppu

Eilisestä iltavuorostani huolimatta ehdin kiertää muutaman kirppiksenkin tänä viikonloppuna. MLL:n kirppareita oli seudulla useitakin, kahdella ehdin käväisemään. Ja joitain löytöjäkin tuli taas tehtyä... mitään ei oikeasti ja välttämättä tarvittaisi, mutta, mutta... Ja kyllähän se niin on ihan oikeasti, ettei kesävaatteita voi olla liikaa?! Niitä menee paljon, kun lapset möyrii nurmikolla ja Taimikin toivon mukaan harjoittelee kesän koittaessa vaipatta oloa jne. Seliseli.

Ihan perusvaatetta oltiin vailla ja sitä löytyi. Nuo farkut on aika selkeästi pojalle suunnattu (ärsyttää tällainen luokittelu ihan itseänikin...) mutta varmasti vaaleanpunaisen paidan kanssa Taimilla suloiset.Tuo Lingon&Blåbärgin pikeemekko käy mainiosti köyhän miehen tennismekosta! 

Aika poikamaiset taitaa olla nämä tossutkin, mutta mielestäni söpöt =)

Ehkei Taimi vielä ymmärrä mitään siitä, mitkä ovat tyttöjen ja mitkä poikien vaatteita ja miten sukupuolinormit toimivat....

Mutta tokihan sitä vaaleanpunaistakin tartu mukaan:

Helkalle pinkit farkut ja paljettipaita

Ellen liivihame ja pikeepaita, (juuri sopiva tuon mekon alle, viereisistä pöydistä löydetty)

Lisäksi noita peruspaitoja lyhythihaisina ja yksi kukkahamekin kesäksi. Ynnä liikaa kaikkea, mitä en jaksa kuvata.

Jännä muuten, kuinka olen huomannut hankkivani tytöille paljon vaaleanpunaista! En ole koskaan pitänyt vaaleanpunaisesta, enkä yleensäkään hempeistä väreistä, esikoisella pidin oikeastaan vaan turkooseja ja keltaisia vaatteita. (Ja nykyäänhän esikko pukeutuisi vain mustaan...) Tummansinisestäkin olen aina pitänyt. Mutta kai se pinkin hamstraus johtuu tästä retroähkystä. Liika on aina liikaa. 1970-luvun tunnelmaa tavoittelevat vaatteet ovat kivoja, mutta olen jo vähän kyllästynyt oranssi-ruskeaan froteelookiin. 

Mutta saapa nähdä, mitä seuraavaksi. Aikuistenkin kohdalla pelottaa se, että salihousut IHAN OIKEASTI tulevat uudelleen katukuvaan! Huh.

Tässä sitten vielä viime viikolla postissa tulleet velourhatut Ullekkaalta. Hatut ei nyt oikein natsaa noihin sisävaatteisiin, mutta tyttöjen Rubbereihin kylläkin =) Meillä ei aiemmin ole Ullekkaan tuotteita ollut, mutta nämä on kyllä aivan ihanat! Toivottavasti mahtuvat vielä syksynkin. 

Pakko vielä loppuun kertoa, kuinka viisaaksi tänään (taas) tunsin itseni. Ajoin MLL:n kirpputorille (matkaa noin 20km), sain auton parkkiin ja lähdin kävelemään ulos. Ja huomasin lompakon jääneen kotiin! No, ei auttanut, kun ajaa kotiin ja takaisin tuonne kirpparille, jolloin eksyin etsiessäni tätä ko markkinapaikkaa, jossa olin puoli tuntia aiemmin käynyt...  Sattuman kautta kuitenkin paikan löysin uudelleenkin, mutta lienee ne kaikkein parhaat palat jo käyty heti avaamisen jälkeen ostamassa pois. Mutta eipä ollut enää ruuhkaa siinä vaiheessa, kun paikalle löysin! Jos olisi ollut sateinen ja kylmä päivä, olisi harmittanut, mutta näin keväisenä ja ihanan aurinkoisena päivänä ei mikään arkinen asia jaksa harmittaa! (paitsi likaiset ikkunat ja nekin vaan ihan vähän!)

kevättä ilmassa!

Olen aina tykännyt keväästä. Ehkä siksi, että kesä on paras vuodenaika ja odottaminen on kaikessa kivassa kivointa... Ja keväthän on kesän odotusta =)

Kurakeleistä en tykkää, meillä ei talossa ole hienoa kuraeteistä, ellei kuraista eteistä lasketa sellaiseksi?
Kuistilla puistellaan pahimmat ravat ja sitten loput tuodaan sisälle, ensin eteiseen ja siitä ne sitten kätevästi leviävät koko kämppään... Ja pesutilathan näissä rintamamiestaloissa on useimmiten kellarikerroksessa, joten rappuihin ja alakertaankin kuraa yleensä riittää. Ken keksii tähän ehkäisykeinon, kertokoon minullekin!
(yksi Ikean kassikonsti jo on tiedossa, aion kokeilla sitä tänä keväänä!)

Mutta pakko oli minunkin kuvata vähän meidän välikausivaatetusta. Ajattelin, että kuvaamalla kamppeet, vältyn "ylimääräisten" vaatteiden ostolta, kun kuvista voin tarkistaa, mitä meillä jo on! Muuten hyvä idea, mutta en muistanut ihan kaikkia vaatteita ottaa mukaan kuviin...

Plain Rain kiinteällä fleecevuorella 92cm, sadehousut, Minymon vk-haalari 92cm

Popin 24 (älyttömän pientä kokoa!) ja Nokian 25 kumpparit ja Kavatin kävelykengät.Lisäksi pari pipoa.

Popin fleece, koossa 98cm ja raitapipo

Kuopukselle Lennen (uusi tuttavuus meille!) 80cm haalari, Smfolkin kumpparit 19 ja Nokian kumpparit 21.

Reiman minitecit ja Lennen vk-hanskat, ynnä muutama pipo.

Lisäksi nämä minun mielestä ihanat Pallo-Rubberit. Helkalla 98cm ja Taimilla 80cm.

Nämä on aika kapeita, ainakin verrattuna Plain Raineihin, 80senttinen PR on Taimille vielä jättikokoinen, mutta tuo Rubber ihan sopiva. Olkaimet tosin on molempien puvuissa pitkät. Helkalla on tuossa vielä Reiman talvipipo ja popin toppahanskat, (jotka on muuten yhdet parhaista käsineistä!)Kuva on otettu muutamia viikkoja sitten, pesin nimittäin aika ajoissa talvikamppeet vinttiin ja sitten onkin menty vk-vaatteilla ja villahaalareilla... eihän niitä toppia nyt enää voi sieltä komerosta kaivaa esille =)  Taimille löysin muuten Tokmannilta juuri sopivan väriset pipon ja lapaset! Piti vaan ottaa 2-4-vuotiaan koko...

Sitten kun vielä äitikin löytäisi jotain nättiä kevätvaatetta... tai sitten mennään niillä vanhoilla perunaverkkareilla, kyllä kai ne puistoon välttää?! Haaveilen kylläkin kivoista kumppareista itselleni, mutta ne on usein niiiiin kapeita, ettei ole mitään toivoa saada niitä aukileikkaamatta mun pohkeisiini. Mutta, jos olisi paljon rahaa ja kapeat pohkeet, niin esim nämä olisivat aika katu-uskottavat.

Jään siis haaveilemaan, että jonakin aamuna herätessäni, minulla on pullea pankkitili  ja kapeat sääret!

Vaippaompeluja ja vähän askarteluakin...

Olen pienemmillä tytöillä käyttänyt yksinomaan kestovaippoja. Esikoisellakin niitä kokeiltiin, mutta ehkä ei aika ollut vielä kypsä kyseiselle touhulle, silloin 12 vuotta sitten...

Jonkinlainen vaippakaava minulla oli, muistaakseni Suuri Käsityö-lehdestä, mutta kankaita oli hankala löytää, eikä tietoa yhtään sen helpompaa. Vaippoja ja ompelutarvikkeita myyviä nettipuoteja alkoi vasta tulla tuossa vuosituhannen vaihteessa, joten niistäkään ei paljon apua ollut. (eikä minulla ollut kyllä nettiyhteyttäkään noihin aikoihin!)

Mutta Helkaa odottaessani 2008, aloin taas aktivoitumaan ko aiheeseen ja yllätyinkin, kuinka paljon on edetty noista esikoisen ajoista. Valmiita vaippojakin on markkinoilla pilvin pimein, joka kropanmalliin sopivaa, samoin ompelutarvikkeita, kuosejakin löytyy varmasti jokaisen makuun. Helkaa (kuten myös Taimia puolitoista vuotta myöhemmin) vaipotettiin alkuun pelkillä harsoilla ja mummoni kutomilla villahousuilla. Kun harsot kävivät pieniksi ja riittämättömiksi yksinään, ostin kokeiluun eri mallisia vaippoja käytettyinä. Toiset istuivat hoikkikselle hyvin, toiset lähtivät saman tien jatkamaan matkaansa seuraavalle käyttäjälle.

Sitten jossain vaiheessa se iski, se ompeluvimma! Olin viimeksi ommellut joskus peruskouluaikoina, ja silloinkin vastentahtoisesti... mutta nyt innostuin niin paljon, että ostin itselleni ompelukoneen ja vähän myöhemmin vanhan, käytetyn saumurin. Yrityksen ja erehdyksen kautta löytyi Helkalle sopiva vaippamalli, valmissta kaavasta melko lailla uusiksi muokaten. Ja niitä sitten ompelin, vinon pinon samalla mallilla. Ja tietty ajattelin ,että ne käyvät automaattisesti tämän seuraavankin lapsen päälle... Mutta juu, ei. Ihan kuin vaatteissa, ei vaipoissakaan sama malli sovikaan automaattisesti kaikkien sisarusten ylle. Olenkin joutunut myymään kaikki aikanaan tekemäni vaipat ja ompelemaan Taimille uusia. Tosin nyt aikaa ompelulle on entistäkin vähemmän, joten olen myös ostanut käytettynä taskuvaippoja. Ja osittain tuo ostovaippojen suosiminen johtui myös siitä, etten onnistunut löytämään sopivaa kaavaa muokattavaksi Taimin pyllylle.

Tämä nykyinen kaava, jolla olen jokusen vaipan tehnyt, tuntuu istuvat Taimille hyvin. Kaava on Siksaksis-blogin Hennin ja löytyy tuon ko blogin lisäksi myös Kiedon TSI-sivuilta. Tuota kaavaa ei ole tarvinnut meille edes muokata, yhden vaipan tein yhdenkoon-versiona nepeillä, loput suoraan suurimmassa koossa, ilman pienennysmahdollisuuksia, kun se oli näin sopivan kokoinen.

Tuossa yhdessä on Eurokankaan kukkaPUL ja kuivaliinakangas, lopuissa "ystävyys"PUL ja vihreä coolmaxia, molemmat Vauvauvasta.

Sain myös valmiiksi lorukorttivaihtoon osallistuvat ammatti-aiheiset lorukortit. Tein lääkärin ja maalarin, loruina

Maalari maalasi taloa,

Sinistä ja punaista.

Illan tullen sanoi hän:

”Nyt mä lähden tästä talosta pois.”

Tohtorisedällä on valkoinen takki 
Silmälasit vaan ei lippalakki 
Hän tarkasti tutkii kurkun ja suun 
Vatsan selän ja kaiken muun

Potilaalle määrää parhaat tropit
hankittuaan kelpo opit.
Aina on hän kiireinen,
tuo herra valkotakkinen.

Tällaista tänään, kuudentena hääpäivänämme =)