Tai ongelmia ei niinkään tuota itse kaappi, vaan sen sisältö...
Eikä tällä kertaa tyttöjen garderobi, vaan minun omani!
Tytöillä on nyt kaikki tarvittavat kamppeet kesäksi, (ja syksyksi ja vähän talveksikin...) viimeistään sitten, kun vihonviimeinenkin (?!) mekkotilaus suvaitsee saapua perille.
Hiekkalaatikolle hommasin molemmille Villervallan ulkohousut Retrokista, edulliset ja kivat peruspöksyt. Taimille hairahduin hankkimaan vielä samanlaisen Popin windfleecen, jollainen Helkallakin on, vaikka en ole sitä Helkallakaan juuri pitänyt... mutta tulipahan hommattua.
Jos vaikka viileillä keleillä tulisi mökille mukaan "kirkonkylätakiksi" =)
Tässä vielä nuo Taimin uudet kamppeet, eilen niille oli käyttöä, kun oli niin viileä ilma illallakin, kun Taimi lähti äidin kanssa Lähiruokapiirien keskustelutilaisuuteen. (Taimin puheenvuorot jäi vähiin, mutta tarjotut sämpylät ja pulla upposivat hyvin....)
Taustalla voi "ihastella" sotkuista naulakkoa.... meiltä ei ihan heti saada sisustuspostauksia!
 |
| Villervallan pipo ja housut, Popin takki, Kavatin popot |
Mutta siihen minun vaatekaappiini.
Vuosien vieriessä (ja kilojen karttuessa) on vaatemakuni ja kokoni muuttunut sen verran, ettei entiset vaatteet enää tunnu omilta. Ja kun on muutaman vuoden ollut kotosalla ja pukeutunut lähinnä mammafarkkuihin, imetyspaitoihin, tuulipukuun ja vettähylkiviin kenkiin, on hiukan ymmällään siitä, kuinka isoon ulkomaailmaan pitäisi pukeutua.
Työpaikallani sairaalassa on onneksi tiukka pukukoodi, samat rumat valkoiset asut kaikilla, joten sillä ei tarvitse päätään, eikä kukkaroaan, rasittaa. Mutta esim. koulupäiviin ja muihin tilaisuuksiin, joissa mennään ihmisten ilmoille, en omista juuri yhtään vaatekappaletta! Enkä siis todellakaan tarkoita tällä sitä, etteikö puistossa ja perhekahvilassa tapaisi ihmisiä, mutta niihin useimmiten pukeudutaan mahdollisimman järkevästi, ei välttämättä niin nätisti! Tärkeintä vaatteissa on helppo putsattavuus ja mukavuus, ei se, miten ne istuvat päällä.
Hmm... pakko varmaan on siis selailla välillä netissä naistenkin vaatteita, ei ainoastaan lasten.
Ja jos vaikka pääsisi jonain päivänä ihan livekauppoihinkin... hämärä muistikuva niistä on kyllä se, että joka kerta pahoitan mieleni, kun vaatteet ei näytäkään minun päälläni yhtä hyviltä, kuin mallinukeilla...
Ja, että rahaa menee niihinkin monta kertaa enemmän kuin alunperin oli suunnitellut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti