Syksyistä siivousta...

Tänään päätin töiden jälkeen laittaa kuistin talviteloilleen. Ja ehkäpä oli aikakin....

Mietimme mieheni kanssa loppukesästä, ostettiinko Taimille kesäalesta tennarit alkusyksyyn vai jätimmekö kengät lopulta kaupan hyllylle...

Juu. Kyllä me ostettiin. Mutta ne oli piiloutuneet kuistin nurkkaan naulakkoon roikkumaan pariksi kuukaudeksi, joten nyt meillä on käyttämättömät, jo pieneksi jääneet tennarit etsimässä uutta taapertajaa. 

Tennarit, koko 21

Sandaalit, koko 22

Myös nuo kirpparilta kesällä löytämäni Kavatin sandaalit jäivät meillä käyttämättä. Piileskelivät siinä samassa pussissa. Samoin muutama ylimääräinen onki, joita on aina pojan kalastusinnon iskiessä käyty ostamassa uusia, kun entiset ovat "hukkuneet" kuistin nurkkaan.

Mutta nyt on roinaa viskattu kuistin kätköistä kierrätykseen ja roskiinkin. (mm. muutamat esikoisen aika karmeat läpykkäät, joita hän itse tykkäisi pitää ympäri vuoden....)

Ostin Jyskistä (halvalla) lipaston ja penkin, joiden kätköihin saa paljon tavaraa piilotettua. Periaatteeni sisustuksessa on, että mitä enemmän kalusteeseen saa kampetta piiloon, sen parempi =)

Kuistimme on vanhalle talolle tyypillinen kylmäkuisti, jossa ei todellakaan oleskella, joten mitään pöytäsettejä en sinne kaipaa. Alkuaikoina sellainen siinä oli ja kuvittelin juovani siinä aamukahvit ja nauttivani auringon paisteesta... jep. Yhden kerran taisin aamuteet siinä hörppästä. Eikä siihen edes saamuaurinko paista! Ja nykyisin siinä säilytetään typyjen rattaita, joten ei siihen pöytäryhmää mahtuisikaan.

Mutta perinteisiä ennen ja jälkeen kuvia tässä:

before

Oikeasti ei kuistimme aiemminkaan tämän näköinen ollut, mutta siivouksen alussa, kun typyt vähän "auttelivat" minua, levisivät tavarat ympäriinsä. (myös pihamaalle...)

after

Mikään edustuseteinen ei siis ole edelleenkään, mutta siisti =)

Matto on muuten ihanan lämpöinen villamatto, jonka sain anopilta. Hänen mielestään se oli aivan hirveä ja ruman värinen, joten arveli minun pitävän siitä ;-D

Ja oli ihan oikeassa.

Haluaisin vielä löytää maitotonkan tmv:n, johon saisi sateenvarjot (joita ei kukaan koskaan käytä...) Huomenna taitaa olla kirpparipäivä (mm. MLL:n iso lastentarvikekirppari), joten jos joku säilytyssysteemi löytyisi... Tai sitten katselen nuo meidän vajat ja vintit... niiltäkin löytyy joskus aarteita entisten asukkaiden jäljiltä! (ja joskus meidän jäljiltä...)

Vielä pakollinen kuva typyistä, istuvat samassa, isäni aikanaan tekemässä keinustuolissa, jossa on valokuvattu suunnilleen kakki sukumme pennut =)

Helka ja Taimi

Monenlaista ompelua....

Tuntuu, että nämä syyspäivät hujahtavat hetkessä ohi.

Siis siitä huolimatta, että joskus aamuisin ensimmäinen ajatus on:

"olisipa jo ilta ja tämäkin päivä lusittu..."

Mutta tuo on toivoakseni vaan kotiäidin syksyistä turhautumista...

Oikeasti on mukava olla kotona, ei ole kiire mihinkään (paitsi kerhoihin neljänä arkipäivänä viikossa....) mutta valitettavasti joskus koen huonoa omaatuntoa siitä, että viihdyn kotona, enkä ole palkkatyössäni tienaamassa ruoka- ja verorahoja. Tämä siitä huolimatta, että tiedän tekeväni jo ihan yhteiskunnallisestikin arvokasta työtä ja säästäväni niitä yhteiskunnan verorahoja hoitamalla lapsiani kotona.... enkä ole ikinä ajatellut yhdenkään pienen lapsen kotiäidin loikoilevan kotosalla yhteiskunnan turvin.... Mutta eikös se niin mennyt, että mitä huonompi omatunto, sen parempi äiti?  ;-)

Mutta niihin ompeluksiin.

Yhtenä iltana jäi luppoaikaa jumppien ja pihahommien välissä (tai siis menin alakertaan ompelemaan jonkun pienen korjausjutun ja havahduin neljä tuntia myöhemmin, kun mies tuli ilmoittamaan, että olisi kello jo aika paljon....) joten sain vähän tuhottua kangasvarastoja.

Äitini on joskus raahannut jostain varastoista vanhan aamutakin, josta leikkelin ja ompelin liivimekon Taimille. Kangas oli paikoin jo hapertunut, joten jouduin käyttämään saumakohtia kankaasta, mutta oikeastaan nuo etu-ja takasaumat näyttävät ihan hauskoilta =) Kaava on jostain SK-lehdestä, en muista numeroa...

Liivimekko 

 Ja muutamat housut, alunperin vaippakankaaksi ostamani raitavelour päätyi pöksyiksi. Ja jämäpaloista tein toiset housut. Taimille ne ajattelin, mutta mahtuivat Helkallekin. Kaava on itse muokkaamani (ja sen ehkä huomaa...)

parit pöksyt

Ja lopuksi uusi pipo, jonka ompelin itselleni Neenuskan piposta tekemälläni kaavalla kääntöpipoksi. Mutta Helka siis ihastui tähtikuosiin ja otti tämän käyttöönsä. (ompelin jämistä seuraavana päivänä itselleni toisen....)

Ja kuvasta näkyy myös, että ommelta on laitettu myös otsaan...

Sohvapomput päätyivät päivystykseen ja tikkaukseen.

Huomenna pitäisi poistaa nuo tikit, saa nähdä antaako pikku potilas minun poistaa ne vai pitääkö mennä poistattamaan ta:lle... jo likaantuneen lapun vaihto otsalle on työn ja hien takana.

pikku potilaan uusi pipo

Mutta tärkeintä, ettei käynyt pahemmin. Välillä ihmettelenkin, ettei täällä kotona satu vakavampia onnettomuuksia, kun meno on usein melkoisen päätöntä...

Ihmiset eivät aina uskokaan, kuinka nuo ujopiimät kotona sitten riehuvat!

Onneksi on sääennustuksista huolimatta riittänyt myös aurinkoisia hetkiä olla ulkosalla purkamassa riehaenergiaa!

Helka 3v

Helka täytti tänään 3 vuotta.

Melko nopeasti tuntuu aikaa menevän, vasta ihan äsken pidin sylissäni pientä kääröä ja totuttelin liki kymmenen vuoden tauon jälkeen vauvaelämään. Ja nyt tuo käärö onkin äkkiä kasvanut isoksi taaperoksi.

Tänään sattui olemaan kerhopäiväkin ja laitoin uuteen apinareppuun mukaan tarroja, joita voisi jakaa kerhokavereille. Nykyisin on luullakseni päivähoidossa vallalla käytäntö, ettei syötävää tarjottavaa merkkipäivinä tuotaisi. Ja itsekin allergisen lapsen äitinä pidän tuota käytäntöä hyvänä. 

Mutta vaikeaa oli noiden tarrojenkin ostaminen... Hello Kittya ja Cars-hahmoja oli paljon tarjolla, mutta sellaisia suht neutraaleja ja mukavan näköisiä sai etsiä enemmän.

En myöskään tykännyt tuosta itsestään selvästä jaosta tyttöjen ja poikien tarroihin (vaatteisiin, leluihin tms...),

tosin tämä jakohan voi olla vaan minun omassa mielessäni. Minä itsehän se ajattelen Hello Kittyn olevan tyttöjen ja dinosaurusten poikien juttu!

Löydettiin me kuitenkin kivoja eläin (-ja dino) tarroja, jotka eivät mielestäni ole selkeästi sidottu sukupuoleen.

Valokuvia en päivänsankarista saanut tänäkään vuonna, paitsi yhden, jossa näkyy vähemmän kivasti naaman ihottuma... (jotain ei-sopivaa on vissiin maisteltu...)

Taimista valokuvia saa hiukan helpommin.

Helka ja ei niin juhlava ilme...

Taimi

Helka sai lahjaksi pitkään toivomansa leikkihellan. Sellainen oli tilauksessa isälläni, joka on suht taitava puukäsitöissä, mutta nyt tämä totesi, ettei viitsi alkaa tekemään, kun valmiina saa halvemmalla... joopa joo.

Toys`r`us:sta on tämä ostettu ja sellaista ohutta (kumi)puulevyä. Muovista en olisi meille huolinutkaan.

Mutta tästä tytöt tykkäsivät, etenkin namikoista, joista kuuluu käännettäessä hauska(?!) rutina...

Taimi kahvinkeitossa

Mieleisiä olivat muutkin lahjat, nukkevauvalle vaatteita, muumimagneetteja, mekko+leggins-setti, palapeli...

Ja ihanat, punaiset Po.pin hanskat, jotka jo edellisitalvena totesimme hyviksi. Ei ihan paukkupakkaisilla riitä meillä (mutta ei riitä lammasturkkihanskatkaan...) mutta leudommilla keleillä erinomaiset!

Nämä käyvät värinsä puolesta Helkan kaikkiin talvikamppeisiin ja myös siihen Geggamojan haalariin, josta siis ainoastaan haaveilen...

Po.p:in hanskat

Ja vielä tämä retrohtava ihanuus =)

Eli Muurlan emalinen muumimuki. Tosin näissä piilee vaara, että on kerättävä koko sarja, kuten on päässyt käymään niiden varsinaisten Muumimukienkin kanssa...

Mutta perjantaina jatketaan kaverisynttäreiden merkeissä.

Toivottavasti orastava flunssani ei tästä pahene, että päästään juhlimaan vielä mukavien ystävienkin seurassa.

(ei sillä, etteikö sukulaisetkin olisi mukavia!)

Aion lipittää (rommi)hunajateetä eucalyptushunajalla terästettynä ja ehkä syödä läheisten iloksi paaaaaljon valkosipulia =)

Ei mitään erityistä...

Otsikossa se jo tulikin,

eli meille ei kuulu mitään erityistä.

Mikä voi toki olla lapsiperheessä ihan positiivinen juttu, eipähän ole ainakaan isompia katastrofeja sattunut =)

Puistoilua, kerhoilua ja sellaista tavallista...

Niistä koostuu meidän arkipäivät. 

Taimi

Taimi

 Eikä ne meidän viikonloput kovin paljon poikkea kaavasta,

paitsi, että mieskin on kotona. Eikä isommilla ole koulua.

(eli lounasta pitää tehdä isompi annos...)

Helka on aloittanut isompien lasten kerhossa, 

kahden aikuisen luotsaamassa ryhmässä on 14 lasta, iältään 3-5-vuotiaita. Tuo ryhmäkoko tuntuu olevan Helkalle vähän liian suuri, ei oikein tiedä kuinka olla ja ikävöi kovasti kotiin. Ja ymmärrän toki ,ettei tuollaisessa ryhmässä ole työntekijöillä aikaa lohdutella yhtä itkevää lasta koko aamupäivää!

Helka

Olen miettinyt, että katsotaan nyt vähän aikaa, lähteekö kerhoilu sujumaan ja jos vielä Joulun aikaan näyttää toivottomalta, niin viimeistään sitten koitetaan keksiä jotain muuta!

Ehkä Helka voi sosiaalistua muutenkin kuin käymällä itsekseen kerhossa?!

Ajattelin ensi viikolla testata, kuinka Helka viihtyy kuntosalin lapsiparkissa...

Otin nimittäin vihdoinkin itseäni niskasta kiinni ja päätin aloittaa muutaman mammakaverin kanssa kunnon kohotuksen läheisellä salilla! Yhdessä on positiivinen "pakko" lähteä jumpalle, vaikka vähän tympisikin!

Ja kuten jokainen liikuntaa ikuna harrastanut tietää, on olo hikoilun jälkeen mahtava =)

Vuosia on vierähtänyt aktiiviliikunta-ajoistani, mutta ihan yhtä mukavaa se on edelleenkin sekoilla askelissa yhdessä muiden kanssa! Joukkuelajeja olen aina inhonnut (tai siis en pidä säännöistä...), mutta ryhmässä liikkuminen muuten on mukavaa!

Nyt kun alkoi kirjoittamaan kuulumisia, niin kyllähän meille kuuluu vaikka mitä, vaikka tämä tuntuukin välillä siltä, ettei mitään tapahdu ja aina on sitä samaa ja tylsää!

Ja ehkä tämä jonkun mielestä onkin, mutta tällä hetkellä tämä (onneksi) riittää minulle =)

Välikausi-mietteitä

En tiedä uskoisinko ennustuksia, joiden mukaan lämmin loppukesä olisi vielä odotettavissa?!

Monena aamuna on ollut jo aika kylmää, tosin onhan ne windstopperit joutunut sitten puistoon päästyämme riisumaan, kun on aurinko alkanut lämmittämään.

Mutta lähtiessä on mittari näyttänyt vaan muutamia lämpöasteita!

Mutta puistossa viihdytään, vaikkei aurinko joka päivä paistaisikaan =)

Helka

Helka ja Taimi

Helka

Taimi, veturissa välipalalla =)

Siitäkin huomaa vk-mietteeni, että ompelin tänään syys / talvipipoja tytöille...

Löysin edullista, yksiväristä fleecekangasta KVK:sta, ja ostinkin useampaa väriä... 

osa on vielä odottamassa pesuun pääsyä.

Mä olen ompelijana(kin) enemmän innokas kuin älykäs, mutta kai siinäkin on tärkeintä, että syntyy jotain.

(joskus tosin syntyy paha mieli, hermostus ja kasa revittyä kangasta...)

Ja fleece on onneksi aika kiitollista ommeltavaa!

Helkalle kaksi pipoa ja huivi

Taimille pipot ja huivi

Tytöt eivät ole kovin innokkaita kuvattavia, molemmat haluaisivat ottaa kuvia itse...

Helka suostui valokuvaan (Taimille ompelemani vermeet päällä...), kun lupasin, että sen jälkeen saa

ottaa äidin kännykällä kuvan pandapehmostaan...

Mutta tosiaan kovin kauaa ei viihtynyt aloillaan, joten en saanut sotkuista petiä ja kantoliinaröykkiötä rajattua taustalta =)

Helka

Hyvin nuo hatut päähän istuvat, vaikkei "aplikaationi" niin mallikkaita olekaan =-D

Pipot ovat ihan siis suorakaiteen muotoisesta kaitaleesta ommeltu ja alaosastaan taitettu sisäpuolelle.

(ja taite ommeltu, vaikka fleecehän ei purkaannu, joten ei välttämättä edes kaipaisi huolittelua)

Pitää vielä kokeilla ainakin yksi tupsupipo tehdä ala-astelaisten ohjeella.

Luulisi onnistuvan minultakin...

Oma koti niin kullan kallis

Poikkesimme mummolareissulla tämän vuotisilla Asuntomessuilla.

Kauniita taloja, mutta niin kovin kalliita...

Tiedä sitten, mikä näiden lopullinen hinta on, kun joku nämä oikeasti itselleen ja perheelleen hankkii,

mutta tuskin se summa ihan pienellä numerolla alkaa...

Etenkin kun hulppean talon lisäksi saa hulppeat maisemat!

Mikäs se olisi tuossa istuskella valkoisella sohvalla lattemuki kädessä ja katsella merelle...

paitsi, että inhoan lattea, sohva on väärinpäin ja näen sieluni silmin, kuinka (kömpelö kun olen) kaadan sen mukini tuohon sohvalle, jonka jälkeen Helka kaataa siihen kaakaokuppinsa ja Taimi istahtaa ilman vaippaa pissimään tuohon valkealle kankaalle...

 Mutta siis niinkuin periaatteessa =)

Näköalat ovat kyllä mielettömät!

Muutaman pikkutytön huoneeksi kalustetun huoneen jälkeen kadehdin hetken heitä, joilla on erehtymätön estetiikan taju ja tavaransa järjestyksessä pitävät lapset.

Kai heitäkin kuitenkin on?!

Mutta kaiken kaikkiaan mukavat messut. Ja ainahan sieltä saa vinkkiä ja ideaa kotiin tuomisiksi.

Vaikka se toteutus pitääkin soveltaa sopivaksi vanhaan rintamamiestaloon, josta puuttuu korijärjestelmin varustetut vaatehuoneet, kotikuntosalit sekä kodinhoitohuoneet ja kuraeteisenäkin toimii Ikean kassi, johon kylmäkuistilla kurakamppeet riisutaan =)

Takaisin anoppilaan fillaroimme vanhan kaupungin kautta, jossa taas kerran niitä ihania pitsitaloja ja hiukan villiintyneitä pihoja kurkkiessani tajusin, että jos taivaalta sataisi rahaa, laittaisin sen mieluummin tuollaiseen vanhaan, ehkä remontoitavaankin taloon kuin ihkauuteen.

Vaikka sitten menettäisin merinäköalan.

Voihan sitä sitten ihan käymäseltään käydä ihailemassa niitä rantamaisemia!

Kokkolan vanhaa kaupunkia

Mutta nyt jatkan täällä vanhassa rintamamiestalossa remontti- ja laajennussuunnitelmia.

Ja odotan sitä rahan satamista taivaalta... =)

Kesän puuhia...

Kesä on pyristelyistäni huolimatta taipunut iltapuoleen... 

näin niin kuin runollisesti sanottuna.

Eli syksyä kohti mennään, halusin tai en. (tykkään kyllä syksystä ja pimeästä, ei sen puoleen!)

Kaikenlaista arkista puuhailua on tullut hommailtua, 

mitään sen isompia elämyksiä ei olla tänä kesänä ehditty keräämään. 

Vaikka kaipa pienille nämä isojen mielestä arkiset ja pienet jutut voivat olla isoja ja mieleenjääviä elämyksiä, tiedä häntä. Niin ainakin lastenpsykiatrit väittävät artikkeleissaan...

Torilla on käyty kahvilla 

(Ehdottomasti kaupungin parhaat kahvit! Vai maistuuko se vaan ulkona?)

Taimi

Omassa kotipihassa on keinuttu, pyöräilty, hypitty trampalla ja puuhasteltu muuten vaan...

Taimi ja Helkan pyörä

Taimi ja Helka

Helka

Helka

Helka ja varpaille tippunut keinulauta...

Meillähän ei ole sitä leikkimökkiä (vielä...), joten Tokmannilta ostettu teltta (12,90€) 

saa toimittaa köyhän miehen leikkimökin virkaa =)

Kyllä sielläkin kelpaa loikoilla.

Itse olen vannonut nukkuvani ainakin yhden yön siellä ennen pakkasia....

Saa nähdä.

Taimi ja Helka

En ole mikään viherpeukalo ja siksi onkin mukavaa asua talossa, jossa on valmis, vanha piha marjapensaineen ja muine istutuksineen!

Ehkä joku Hortensia??

Kasveja... =)

Ja vielä syy siihen, miksen pidä sisustus- tai muotiblogia:

Helka: Taimin uikkari ja 3 numeroa liian pienet saappaat sekä
järjestäjää kaipaava pihavarasto...

Eli pitäydyn vastedeskin tässä sillisalaatissa ja jätän sisustukseen ja pukeutumiseen keskittyvät kauniit kokonaisuudet heille, jotka sen homman taitavat!

Ja kadehdin... =)