Kesäisiä pomppuja

Pakko päivitellä tätä säätä jatkuvasti, kun se nyt vaan on niin hyvä puheenaihe ja kiinnostaa suurinta osaa ihmisistä =) (tai ainakin tuntuu siltä...)

Taas on ollut kivan lämmin päivä, aamulla melkein harmitti, kun tytöt jäivät niin nätisti liikuntakeskuksen lapsiparkkiin, että pakkohan se oli mennä pumppiin hikoilemaan, vaikka aurinko olisi ulkona paistanut =)

Mutta kotiin tultuamme olemmekin olleet ulkona koko päivän, söimme lounaan ja välipalankin pihalla!

Ja tytöt ovat edelleen ulkona isänsä kanssa ihmettelemässä ruohonleikkuria ja pomppimassa trampalla.

Jos minulta kysytään, on tuo trampoliini yksi murheenkryyni... enkä edes tarkoita niitä tapaturmia, joita siinä SAATTAA sattua, vaan sitä, miten paljon se aiheuttaa meillä kränää tyttöjen kesken! Ja sen käytössä on niin mahdottoman paljon sääntöjä, ettei tytöt meinaa niitä kaikkia muistaa...

Tärkein sääntö meillä on nyt ollut se, että vain yksi kerrallaan pomppii siinä! Toinen voi kyllä istua reunalla odottamassa vuoroaan, mutta sen jälkeen, kun miehen työkaverin lapselta murtui pahasti jalka toisen hypätessä sen päälle, päätimme, ettei tuossa pompi koko kööri kerralla... Ja meilläkin viime kesänä tytöt kolauttivat päänsä yhteen pomppiessaan yhtä aikaa...

Mutta siis tuosta yksikerrallaan-säännöstä saa tytöt jatkuvasti riidan aikaan, kun Helka lakkaa pomppimasta ja ilmoittaa, että "Nyt on Taimin vuoro", mutta jää sitten kuitenkin pomppimaan! Ja Taimi tietenkin nostaa kauhean metelin ja huutaa, että "Nyt täällä pomppii kaksi, vaikka ei saisi!"... Hohhoijaa... Olen tänäänkin pari kertaa uhannut polttaa koko höskän!

Mutta on höskästä iso ilokin ja saavat tytöt (ja joskus myös äiti...) liikuntaa!

Taimi

Helka

Lepotauko...

Trampoliinin lisäksi kesän merkkejä on kukat omenapuussa =)

Viime vuonna niitä taisi olla neljä (ja saman verran oli omppuja...) tänä vuonna onneksi vähän enemmän.

Muutenkin kesäisin (tämä vanha) piha on mun mieleen, nätti ja vihreä ilman erityisiä ponnisteluja! Mua kun ei niin kovasti häiritse nurmikon sammaloituminen, eikä kaikkialle tunkevat voikukatkaan! 

Paitsi vähän ne voikukat kasvimaalla... 

(yhden säkin levitin hevonsontaa kasvimaalle ja alppiruusulle, siinä mun panokseni...)

Taimi ja omppupuu....

Tällaisia kuvia mä yritän katsella sitten syksyn harmaudessa, kun joka paikka on kuraa täynnä, ja ennen kuin kinokset armollisesti peittää haravoimattomat lehdet yms. sälän alleen talveksi ;-D